sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Paluumatka kotiin Toledon kautta

Jätimme ihanan Porton taaksemme ja palasimme Espanjan puolelle. Ajoimme ensin yöksi Salamancaan samaan hotelliin kuin tulomatkallakin. Illalla kävimme fiilistelemässä kaupungilla ja tietenkin syömässä. Yön levon ja aamiaisen jälkeen suuntasimme auton keulan kohti Toledon kaupunkia.

Toledon linnoitettu kaupunki on rakennettu kukkulan laelle ja sitä saartaa kolmesta kohtaa Tajo-joki. Vanha osa on helppo kiertää jalkaisin, tosin nousua ja laskua riittää. Päivässä ehtii nähdä vanhan historiallisen keskustan hyvin, mutta yöpyä kannattaa, jotta voi ihailla kaupunkia aamulla ja iltahämärässä. Toledo oli tärkeä kaupunki jo Rooman vallan aikana. Nimi oli silloin Toletum ja kaupungilla oli oikeus lyödä omaa rahaa. Osa kaupunginmuureista on yhä jäljellä. Länsigootit valloittivat kaupungin 418 ja tekivät siitä pääkaupunkinsa (korvasi Sevillan). Maurit valloittivat sen 711 ja Toledosta tuli paitsi kulttuurin myös poliittisen vallan keskus.

Alfonso VI:n otettua kaupungin haltuunsa vuonna 1085 kaupungissa asui sekä kristittyjä, juutalaisia että muslimeita ja se sai tärkeän roolin Toledon kääntäjäkoulun ansiosta. Filosofisia ja tieteellisiä teoksia käännettiin arabiasta ja hepreasta latinaksi ja kastiliaksi. Heidän työnsä katkesi dramaattisesti vuonna 1492, kun uskonnolliset vainot alkoivat ja juutalaiset karkotettiin Espanjasta. Pääkaupunki siirrettiin myöhemmin Madridiin ja Toledo rappeutui, mutta nousi uuteen kukoistukseen taiteilijoiden ja kirjailijoiden saapuessa kaupunkiin. Ja nykyään turistit ovat löytäneet sen ainutlaatuisuuden ja sekin kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Hotelliksi otin komean viiden tähden hotellin nimeltä Cigarral el Bosque. Sain sieltä huoneen kahdeksi yöksi parilla sadalla ja laadukas aamiainen kuului hintaan. Huone ja kylpyhuone olivat todella tilavat ja lisäksi siihen kuului iso parveke, jolta oli loistavan upeat näkymät Toledon keskustaan. Sinne oli parin kilometrin matka, jonka taitoimme ensimmäisenä iltana taksilla ja seuraavana päivänä jalan.

Paljon olen katedraaleja elämässäni nähnyt, mutta kyllä tämä Toledon katedraali teki suuren vaikutuksen. Aivan upea arkkitehtuuri ja runsaasti taideaarteita sekä lukuisia kauniita ruusuikkunoita ja muita lasimaalauksia. Kävelimme juutalaiskortteleissa ja tutustuimme synagogaan. Kirjaston ylimmässä kerroksessa on kiva kahvila, josta on hienot näköalat. Aukioilla oli iltaisin vilinää ja ohjelmaa. Fly Toledo järjestää vaijeriliukua (zip-line) Tajo-joen yli ja sillä mieheni kiisi sillä kuin Tarzan! Aivan ihana kaupunkikokemus tämä Toledokin oli ja hyvä piste kiertomatkallemme. Toledosta palasimme kotiin Torreviejaan. Koko matka kesti päivän vaille kaksi viikkoa. Auto toimi moitteetta ja muutenkin liikenne sujui hyvin. Seuraavaa automatkaa jo suunnittelen kevääksi...




















perjantai 18. marraskuuta 2016

Pikapäätös pyrähtämisestä Portugalin puolelle

Alunperin meillä oli tarkoitus lähteä Salamancasta Toledon  kautta kotiin. Kävi kuitenkin niin, että Salamancassa näimme tienviittoja Portugaliin. Ajattelimme, että miksikäs ei! Peruimme Toledon hotellin ja etsimme uuden Porton kaupungista Atlantin rannalla. Olemme aiemmin käyneet useita kertoja Portugalille kuuluvalla Madeiran saarella, johon olemme todella tykästyneet. Kerran olemme vierailleet pääkaupunki Lissabonissa ja kauan sitten eteläosan Algarvessa, kerran myös Azoreilla. Portosta olin joskus lukenut myönteisiä arvioita ja ajatellut siellä joskus vierailla. No nytpä pääsin. Osoittautuikin todella ihanaksi kaupungiksi! Voipa sanoa, että menetin sille sydämeni.

Kaupunki muistuttaa suuresti Lissabonia, mutta on pienempi ja intiimimpi. Se on Portugalin toiseksi suurin kaupunki, asukkaita noin 250 000. Kaupunki nousi loistoonsa keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Portugalin tuolloinen siirtomaapolitiikka tarvitsi paljon laivoja tarpeisiinsa ja Porton kaupunki vastasi näihin tarpeisiin. Siitä tuli kansainvälinen satamakeskus. Myöhemmin Douron viinialue portviineineen nousi maailmankartalle.

Keskityimme Portossakin vanhankaupunkiin (Ribeira), joka on kompakti alue ja helposti valloitettavissa jalan. Sekin kuuluu Salamancan tavoin Unescon maailmanperintokohteisiin. Tosin Douro-joelle täytyy laskeutua melkoisesti ja palatessa vastaavasti nousta. Julkinen liikenne toimii hyvin ja pari turistibussiyhtiötä liikennöi, joten kaupunkia voi kiertää myös niillä. Me kuitenkin valitsimme apostolin kyydin lisäksi raitiovaunut. Päätös oli itsestään selvä, kun näin heti ensimmäisenä iltana kauniin vanhan vaunun kolkuttelevan ohitseni. Näillä ihanilla menopeleillä oli mahdollista matkustaa kolmella eri linjalla. Edestakainen kertalippu maksoi 2,50 € ja päivälippu 8 €.

Hotellin otin läheltä vanhankaupungin keskustoria. Charming House Marquês on kauniissa vanhassa rakennuksessa ja sen huoneet on todella tyylikkäästi remontoitu. Huoneemme oli pieni, mutta mukava. Kolme yötä maksoi 230 € ja siihen kuului todella hyvä aamiainen. Alakerran ruokasalissa oli mahdollista keittää illalla teetä ja tarjolla oli leivonnaisia. Autolle oli varattu rakennusta vastapäätä olevalla suljetulla alueella parkkipaikka, jonka hinta oli vain 5 €/päivä.

Katedraalien suhteen meille oli jo tullut pieni ähky, joten poikkesimme vain pikaisesti suurimmassa kirkossa. Uusklassisen pörssirakennuksen katsoimme ulkopuolelta. Sinne  pääsi tutustumaan sisällekin, mutta se oli juuri tuolloin kiinni. Kiipesimme Clèrigosin kirkon torniin, josta ihailimme kaupunkia. Kiipeämistä riittää ja käytävä on paikoin hyvin kapea ja ruuhkainen. Tornin lähellä on kirjakauppa, joka on nähtävyys ja sisäänpääsy maksaa 5 €. Vieressä on samanlaisessa kauniissa rakennuksessa oleva laadukas lahjatavaraliike. Sieltä löytyy jokaiselle jotain. Me ostimme Portugalin uutta designia edustavan posliinisen variksen. Ajattelimme sen sopivan hyvin myös Poriin, jossa on paljon mustavariksia.

Ykköslinjan ratikalla pääsi joenrantaa myöten aina Atlantin valtameren suulle, jossa on hienot rannat. Siellä ei nyt ollut uijia, mutta muutama auringonpalvoja sentään sekä vanhempia miehiä ongella. Jotkut ravintolat olivat laittaneet aurinkotuoleja terassin laidalle, jossa oli mukava siemaista virkistävät oluet auringon paisteessa.



































tiistai 15. marraskuuta 2016

Matka jatkuu Salamancaan

Madridista matkamme jatkui kohti Salamancaa. Majoituimme siellä Vincci Ciudad de Salamanca -nimiseen neljän tähden hotelliin. Hotelli on varttitunnin kävelymatkan päässä historiallisesta keskustasta. Sinne oli helppo ajaa autolla ja parkkipaikkoja löytyi kadulta, mutta hotellilla on myös oma parkkihalli. Hotelli on todella mukava ja tasokas, huoneet tilavia ja viihtyisiä. Hintaan sisältyi monipuolinen buffee-aamiainen. Täyttä vastinetta rahoille (n. 200 €/3 yötä). Henkilökunta oli asiallista ja ammattitaitoista. Kohtuuhintaan voit tilata iltapalaa huoneeseesi tai mennä alas joko snack-baariin tai ravintolaan.




Salamanca on historiallinen vanha kaupunki, jonka vanhakaupunki on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1988 lähtien. Silti se on vilkas ja elävä kaupunki osaltaan yliopistonsa vuoksi. Kaupungissa opiskelee jopa 50 000 opiskelijaa, erityisesti se on tunnettu kieltenopiskelijoistaan.

Me käytimme aikamme nimenomaan vanhankaupungin ihmeisiin tutustuen. Uudempi osa sai jäädä suosiolla väliin. Meillä oli mukanamme Näe ja koe Espanja -niminen opaskirja ja kuljimme sen mukaan nähtävyydeltä toiselle.


Vanhakaupunki on rakennettu Villamayorista louhitusta hiekkakivestä. Keskiajalla käydyissä taisteluissa kaupunki oli milloin maurien, milloin kristittyjen käsissä. Yliopisto perustettiin 1200-luvun alussa ja myöhemmin rakennettiin lukuisia luostareita ja kirkkoja ja Salamanca nousi tällöin kansainväliseen tietoisuuteen. Kaupunki rapistui hiljalleen 1600-luvulta lähtien ja kärsi pahoja vaurioita itsenäisyyssodassa 1804-1814. Franco piti kaupungissa päämajaa sisällissodan aikana. Salamanca oli 2002 Euroopan kulttuuripääkaupunki ja se nimitti itseään "ajatusten, kohtaamisten ja tiedon kaupungiksi." Yllä olevassa kuvassa on Puente Romano, roomalaisten rakentama silta ensimmäiseltä vuosisadalta Rio Tormesin yli. Alkuperäisistä 26 kaaresta on jäljellä vielä 15.

                                     
                                                                     Rio Tormes



      Plaza Mayoria sanotaan Espanjan ihanimmaksi aukioksi. Se rakennettiin 1700-luvulla.                          


Casa de los Conchas eli Simpukkatalo on Salamancan kenties tunnetuin rakennus ja se rakennettiin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa asuinkäyttöön.



Catedral Nuevon rakentaminen aloitettiin 1513 ja se oli viimeisiä Espanjassa goottilaiseen tyyliin rakennettuja tuomiokirkkoja. Vanha kirkko Catedral Viejo on yhteydessä tähän uudempaan osaan ja se rakennettiin 1100-1200 -luvulla.





Casa Lis on Jugend- ja art deco -museo, joka toimii kauniissa rakennuksessa, jossa on suuret maalatut lasipinnat. Museossa on maalauksia, veistoksia, taide-esineitä, nukkeja ym. laaja kokoelma, mutta itseäni ilahdutti eniten itse rakennuksen kauneus.










Kiva museo on myös Museo Historia de la Automacion eli automuseo. Nostalgisia ja kauniita menopelejä on kattava kokoelma.






Sitten taas takaisin hartaampiin tunnelmiin. Convento de San Esteban -luostari on rakennettu 1500-luvulla ja on platereskityylin mestariteos. Luostarin kirkon alttari on suorastaan henkeäsalpaavan näyttävä. 


Juhannuksen viettoon Torreviejaan

Kärvisteltyämme pari kuukautta Suomessa, lennähdimme pariksi viikoksi lämmittelemään Torreviejan kotiimme. Täällä onkin tosi kuumaa, kun päi...