lauantai 29. elokuuta 2015

Viimeisiä kesäpäiviä - The last summer days

Pieniä syksyn merkkejä on jo ilmassa, vaikka lämpötila vielä keikkuukin parinkymmenen asteen tietämillä. Syksystä on povattu aurinkoista ja lämmintä ja sehän sopii! Pitkään saimmekin tänä vuonna odottaa oikeaa kesää. Tuntui kuin olisi ollut syksy ilmojen puolesta. Vasta koulujen alkaessa tulivat ihanat suvisäät ja saimme nauttia jopa hellepäivistä. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nautitaan nyt viimeisistä kesäpäivistä!

It´s still warm, but there are some first signs of autumn in the garden. They have promised us a long warm autumn in Finland. Let´s join the last summer days and the upcoming autumn!


                           Villiviini alkaa punertaa saaden vähitellen kauniin syysvärityksen.
                           Vild wine reddens.



Jostain syystä en saanut syyshortensiaa menestymään meillä, mutta Mustilanhortensia viihtyy hyvin ja ilahduttaa herkin valkoisin kukinnoin.

Hydrangea blossoms in the most delicate white flowers.



Istutin äitienpäiväruusuni suureen ruukkuun ja se on kasvanut isoksi ja on nyt täynnä nuppuja.

I planted my mother´s day rose into a big pot and now it has grown to large size and it has a lot of buds.


         Tämä ruusu on niin ikään äitienpäiväruusu ja se on talvehtinut jo kaksi vuotta kukkapenkissä.

         This rose is also a mother´s day gift and it has wintered two years in the flower bed.

perjantai 28. elokuuta 2015

Ajaton Artek - Timeless Artek

Artekin kalusteet ovat kulkeneet mukanamme elämän saatossa kodista toiseen. Niihin en ole kyllästynyt, vaan Alvar Aallon ajaton muotokieli miellyttää silmää yhä edelleen. Ehkä parhaiten kalusteet sopivatkin nykyisen modernin talomme sisustukseen. Vanhimmat kalusteet ovat saaneet kolhuja elämän tuoksinassa, mutta ne kelpaavat yhä hyvin. Saahan elämä näkyä niin huonekaluissa kuin meissä ihmisissäkin!

Furniture of Artek have travelled with us from one home to another, I never get tired of them. Alvar Aalto’s timeless design language pleases me. His pieces of furniture still look modern and are well suited to the interior of our current house.  The oldest ones have received dents in the hustle and bustle of life, but it doesn´t matter, they are still good. Life can leave marks in the furniture as well as us humans!


Tarjoiluvaunu 901 oli ensimmäinen Artek-ostoksemme 70-luvun lopulla. Ostimme sen opiskelijoiden vähistä tuloista ja se on meidän rakkain huonekalumme. Nojatuoli 406 on saanut pari kertaa uudet satulavyöt ylleen vuosien varrella.


Tämä lepotuoli 43 on viimeisin hankintamme. Se on huutokauppalöyty parin vuoden takaa. Tuoli on nykyään projektituote, jota saa Artekista erikoistilauksena ja sillä on vähimmäistilausmäärä. Tuoli on suunniteltu 1937.


                  Pöytä 90B ostettiin taloon muutettaessa ja apupöydän virkaa hoitaa jakkara E60.


Nämä seinähyllyt 112B ostettiin huonokuntoisina huutokaupasta parikymmentä vuotta sitten ja maalattiin vaalean harmaiksi. Nykyisin ne löytyvät takaoven ja ikkunan välista, johon ne sopivat täydellisesti.


                       Naulakko 109C löytyi niin ikään huutokaupasta parilla kympillä.


Meillä on kaksi tällaista ritiläpenkkiä 153A. Toinen on kauan sitten ostettu uutena ja toinen mistäpä muualta kuin huutokaupasta.


Tämä vanha nojatuoli 45 harmaata parkkiintunutta nahkaa on myös huutokauppalöytö ja sitä saa nykyään Artekista uutena vain tilauksesta.


                Tuoleja on kertynyt erilaisia,  kuten vasemmalla 69, keskellä työtuoli K65 ja oikealla 66.


Paimio-pöytä 606 on pieni ja siro ja sopii siten moneen tarkoitukseen. Meillä se on nyt kukkapöytänä rahapuulle.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Taiteiden yö - kaupunkikulttuuria parhaimmillaan

Oli ilo osallistua Helsingin juhlaviikkojen Taiteiden yöhön, joka järjestettiin 27. kerran. Kaupunki oli täynnä erilaisia yhteisöllisiä tapahtumia ja näyttelyitä (yli 300), jotka loistavan sään saattelemina houkuttelivat runsaasti väkeä liikkeelle.


Topelius ja Sibelius osallistuivat henkilökohtaisesti puistokävelylle, jossa heidän nimikkopuistojaan esiteltiin. Herrat kertoivat värikkäästi elämästään, työstään, perheestään ja matkoistaan ja ihmettelivät välillä nykyajan kotkotuksia. Eniten ihmetystä herättivät soivat puut.






Eila Hiltusen Sibelius-monumentti herätti hieman ristiriitaisia tunteita Sibeliuksen ajatuksissa, mutta lopulta hän hyväksyi sen urkupillimäisen olemuksen.



Varsinainen spektaakkeli tapahtui Senaatintorilla, jossa jättiläistyttö Toivo ja jättiläispoika Kaipaus kohtasivat toisensa. Vapaaehtoisvoimin rakennetut jättiläiset houkuttelivat paikalle valtavan väkimäärän. Esityksen takana oli Cie l'Homme debout -ryhmä ohjaaja Sebastien Guillet'n johdolla. Lumoavan musiikin johdattelemana jättiläiset lähestyivät toisiaan ja pääsivät lopulta toistensa syleilyyn aplodien ja haltioituneiden huudahdusten saattelemana. Tunnelma oli taianomaisen kaunis, myönnän kyyneleen nousseen silmäkulmaani. Löydät Helsingin Sanomien videokoosteen tapahtumasta täältä, josta voit nähdä miten sulavasti 8-metriset pajunuket liikkuivat.












keskiviikko 19. elokuuta 2015

Koripaju - pohjolan bambu

Pidän koripajun jotenkin eksoottisesta ulkonäöstä. Suomessahan eivät bambut viihdy, mutta  koripaju sitäkin paremmin. Se on hyvä näköeste esimerkiksi naapureiden rajalla ja kasvaa useita metrejä korkeaksi. Sitä voi tarvittaessa leikata huoletta keväisin ja pian se jo on entisellään. Oksat ovat pitkät, notkeat ja kellanruskeat, lehdet isohkot, kapeat ja 8-14 sentin pituiset. Koripajusta voi tehdä myös eläviä pajutöitä esimerkiksi kaaria, punottua aidannetta ja pikkupuita ruukkuihin, kts. täältä lisää.









Tämä ei ole koripaju vaan riippapaju, vaikkakin lehdet muistuttavat koripajua ollen kuitenkin pienemmät. Aikani jaksoin sitä leikata yrittäen pitää puun riippamaisena, mutta nyt olen luovuttanut. Se kasvaa hurjaa vauhtia ja  nykyään vain leikkaan tarvittaessa pitkiksi venähtäneitä oksia.

Vadelmarahkapiirakka

Minulla oli vadelmia ja rahkaa ja mietin mikä olisi nopsa piiras valmistaa näin kesäpäivän kunniaksi. Myllyn Paras -resepteistä löysin sopivan. Ei tarvitse kuin sekoittaa kuivat aineet keskenään, samoin muut ainekset keskenään ja sekoittaa sitten kummatkin yhteen ja painella taikina piirakkavuoan pohjalle. Päälle vadelmat ja rahkaseos.

Pohja:

0,5 dl sulaa voita tai margariinia
1 dl kermaa
1 muna
1 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl kaurahiutaleita
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta

Päälle: n. 4 dl vadelmia +
rahkaseos:
1 dl rahkaa
1 dl kermaa
0,5 dl sokeria
1 muna
1 tl vaniljasokeria

Myllyn parhaan ohjeissa käytettiin jotain ihmeen kevytkermavalmistetta, mutta minähän käytän aitoa kermaa. Ohjeessa myös paistettiin ensin pohjaa 10 minuuttia ja vasta sitten lisättiin rahkaseos, mutta minä laitoin kaikki kerralla ja hyvää tuli.


tiistai 18. elokuuta 2015

Yyterin ihanat dyynit

On hienoa asua pienen ajomatkan päässä Suomen hienoimmasta uimarannasta. Yyterin ranta ovat kuusi kilometriä pitkä ja siellä on upeat dyynit. Osa alueesta on luonnonsuojelualuetta. Monipuoliset palvelut takaavat viihtyvyyden ja siellä voi harrastaa monenlaista vesiurheilua. Naturisteille on varattu osa rannasta. Hieman sivummalta löytyy myös koirien oma uimaranta. Yyterissä voi rantaelämän lisäksi mm. nauttia kylpylän riemuista, golfata, ratsastaa ja tarkkailla lintuja. Täältä löydät Yyterin alueesta tietoa laajemmin. Porilainen muuten viettää lomaansa mielellään ryyneillä lukemalla rekkareita :)





Loma-aika on ohi ja lämpimästä päivästä huolimatta hieman syrjemmällä riittää autiota hiekkarantaa.


                                                           Hylätyt Converset rannalla








Nahkaiset käsintehdyt varvassandaalit Kuubasta

Seilin saari - Seilis island

Nauvon satamasta pääsee m/s Östernillä Seilin saarelle. Alus liikennöi kesäisin toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun kolmesti päivässä ...